Lapsuutensa ”maalla” viettäneenä on kai sitten kuitenkin
jäänyt päälle jokin kaipuu kerätä luonnon omia herkkija talteen. Nuorena se oli
lähinnä kypsää kun piti olla mukana marjannoukintatalkoissa, mehun keitossa
jne. Nyt kun on ollut kiireen (ja muka sijainnin) vuoksi vain ostotuotteiden
varassa tuntui loistavalta idealta kun Joa sanoi, että pihlajanmarjoista tulee
ihanaa hyytelöä.
Olime juuri ihastelleet etuoveni edessä olevan Pihlajan
runsaita, herkullisen värisiä marjoja, niin ryhdyimmepä tuumasta toimeen.
Edellisen illan olimme juuri tehneet sokerimassavärjäyksiä ja niistä koristeita Jacobin kakkuun ja sitten ryhdyimme hillon keittoon. Olipa oikea syksyn
sävyinen tiistai-ilta!
On tärkeää, että marjoja ei yhtään puristele eli riko
keittäessä, että hyytelöstä tulee kauniin kirkas. Sitten vaan hillosokeria
sekaan ja kaikki kootut purkit uuniin desinfioitumaan!
-Sanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti